1.3.2024

Harri Waltarin kirjoitus TARS-Seminaarista

Sain aivan syyskuun lopussa Suomen Golfliitosta puhelun, jossa tarjottiin mielenkiintoista mahdollisuutta osallistua R&A:n Level 3 TARS-seminaariin helmikuun alussa St. Andrewssa, Skotlannissa, eli golfin syntysijoilla. Suostuin tähän välittömästi, enkä tarvinnut edes harkinta-aikaa. Tämä tiesi sitä, että edessä olisi intensiivinen 10 viikon jakso Ison Kirjan, eli The Official Guide to the Rules of Golf, parissa. Sääntökirjahan ja säännöt olivat jo tuttuja, mutta nyt oli aika oikeasti paneutua sääntöihin, niiden selvennyksiin, toimikunnan ohjeisiin ja mallipaikallissääntöihin ihan toisella tavalla kuin aiemmin.

R&A, eli Royal And Ancient, joka tunnetaan myös lyhenteellä Randa, on golfin kattojärjestö, joka muiden tehtävien ohella vastaa golfin säännöistä maailmanlaajuisesti USA:ta ja Meksikoa lukuunottamatta. R&A myös järjestää Iso-Britanniassa kilpailut, joista nimekkäimmät ovat The Open ja AIG Womens Open.
Level 3 on R&A:n portaikossa taso, jolla olevat henkilöt voivat toimia kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa tuomareina ja kilpailunjohtajina.
Tournament Administrator and Referee Seminar, eli TARS, on vuosittainen, R&A:n järjestämä neljän päivän seminaari, jonne kansalliset liitot ja muut golf-organisaatiot, kuten EGA ja LET, lähettävät osallistujia. Seminaari on kohdennettu henkilöille, joilla on jo syvä tietämys säännöistä, ja se keskittyy antamaan käytännön toimenpiteistä golfkilpailun järjestämisestä, hallinnasta ja tuomarina toimimisesta. Suomessa siis Golfliitto nimeää seminaariin lähetettävät henkilöt. Nimetyn henkilön on myös läpäistävä varsin vaikea, sääntötuntemusta syvällisellä tavalla mittaava koe.

Lokakuun alussa aloitin Official Guiden lukemisen ja käytännön syistä lukeminen painottui viikonlopuille. Arki-iltoina yritin edes vähän edistää etenemistäni aina kun oli mahdollista. Luettavaa kirjassa on runsaat 500 sivua, joten päähän painettavaa ja ymmärrettävää asiaa on aika paljon. Samoihin aikoihin sain rekisteröintilinkin R&A:n sivustolle, jolla testi tultaisiin suorittamaan ja jossa on myös tarvittava harjoitusmateriaali. Marraskuun alkupäivinä pääsy sivustolle vihdoinkin järjestyi ja pääsin tutustumaan materiaaliin ja harjoitustestiin, jonka tekeminen auttoi mittaamaan omaa lähtötasoani.

Asetin tavoitteekseni kokeen suorittamiselle joulukuun 16. päivän. Ajattelin että näin ehdin vielä uusia kokeen ennen takarajana olevaa vuoden loppua, jos epäonnistuisin ensimmäisellä kerralla ennen vuoden loppua.
Kokeessa on 95 kysymystä ja aikaa kokeen suorittamiselle on 1:45. Aikaa ei todellakaan ole liiemmälti, vaan aika loppuu helposti kesken jos johonkin kysymykseen jumiutuu. Kokeessa itsessään on viisi osiota, enimmäkseen monivalintakysymyksiä, mutta myös tosi vai epätosi -väitteitä. Vaikeimmassa osiossa pitää valita sekä oikea tulkinta, joko ei rangaistusta, yksi tai kaksi rangaistuslyöntiä että se oikea sääntökohta, johon tulkinta perustuu.
Suoritin kokeen asettamanani määräpäivänä ja alun hermostuneisuuden jälkeen huomasin päässeeni rytmiin, rauhoittuneeni, ja osaavani asiat. Tosin ylänurkassa näkyvä aikalaskurin vähenevä näyttö ei varsinaisesti helpottanut oloa. Useimpiin kysymyksiin osasin vastata joko lennosta tai pienellä tarkistuksessa kirjasta, mutta muutamia kysymyksiä jouduin liputtamaan myöhempää palaamista varten. Sain vastattua viimeiseen kysymykseen noin puoli tuntia ennen ajan loppumista ja palasin liputettuihin kysymyksiin. Vastattuani kaikkiin aikaa jäi enää kahdeksan minuuttia, joten tiukille meni. Painoin Lähetä-painiketta ja muutaman hermostuttavan pitkän sekunnin kuluttua kokeen tulos tuli näyttöön ja olin päässyt läpi, vieläpä varsin hyvällä tuloksella. Täytyy sanoa että oloni oli seuraavat pari päivää varsin euforinen.

Ilmoitin tuloksen liittoon ja pyörät lähtivät pyörimään siinä päässä. Ilmoittautuminen seminaariin, lentoliput ja majoituksen varaus hoituivat kaikki liiton kautta. Parin kuukauden odottelun ja yhden matkapäivänsä jälkeen olin St. Andrewsissa. Tiistaiaamuna ilmoittauduin hotellin konferenssitilassa ja otin vastaan materiaalin. Paikalla oli noin 70 osallistujaa ympäri maailman Uudesta-Seelannista Kanadaan, Japanista Zimbabween. Kaikki pohjoismaat olivat hyvin edustettuina ja myös muualta Euroopasta oli paljon osallistujia. Kokoonnuimme auditorioon, jossa R&A:n sääntökomitean puheenjohtaja Roger Bathurst toivotti meidät tervetulleiksi seminaariin.

Seuraavat päivät olivat täynnä luentoja eri aiheista, kuten tuomarina toimiminen, kentän merkkaaminen, agronomia, toimikunnan tehtävät ja monta muuta aihetta. Kaikki kilpailun osa-alueet tuotiin hyvin esille luennoissa, jotka olivat hyvin käytännönläheisiä. Kouluttajat olivat R&A:n sääntötoimikunnan jäseniä ja ovat olleet tuomareina useissa isoissa kisoissa kuten The Openissa ja Ryder Cupissa. Sääntötuntemus tai tuomarina toimiminen oli heillä kyllä hallussa. Osa kouluttajista oli erikoistunut tiettyyn alueeseen, kuten agronomiaan, tai välineiden testaukseen. Nämä kaverit määrittävät ovatko driverit ja pallot määräysten mukaisia. Teimme myös ryhmätöitä, esimerkiksi miten merkitään estealueet Old Coursen 1. sekä Pariisin Le Golf Nationalin 18. väylille. Tämä ryhmätyö oli varsin mielenkiintoinen, sillä ryhmässä tuli esille paljon erilaisia näkökantoja ja mielipiteitä.

Pelinopeuteen ja pelaajan toiminnan kellottamiseen kiinnitettiin paljon huomiota ja näistä tehtiin harjoituksia, joissa kellotettiin videolla olevia pelaajia.
Pelin keskeyttäminen, pelaajien evakuointi ja pelin uudelleen käynnistäminen olivat myös yhden luennon aiheena.

Osallistujat jaettiin kahdeksi viimeiseksi päiväksi kolmeen ryhmään, joiden päiväohjelmat kiersivät. Omalla ryhmälläni oli perjantaina vuorossa odotettu ja aavistuksen verran jopa jännitetty roolipeli, jossa osallistujien piti antaa "pelaajina" toimiville kouluttajille sääntötulkinta erilaisissa tilanteissa. Suureen saliin oli rakennettu erilaisia pelissä eteen tulevia alueita kuten estealueita ja siihen rajoittuva ulkoraja, bunkkeri jossa on tilapäistä vettä, sekä erilaisia kiinteitä ja liikuteltavia haittoja sisältävä alue ulkoraja-aitoineen, pensaineen ja korjauksen alaisine alueineen. Näillä alueilla sitten simuloitiin erilaisia ongelmia, joihin pelaajat olivat joutuneet.
Nämä tilanteet olivat jonkin verran kuumottavia, sillä pelaajina oli muiden kouluttajien lisäksi Simon Higginbottom, eräs DPWT:n päätuomareista ja jo mainittu Roger Bathurst. Vaati kyllä itseluottamusta kertoa Rogerille olevansa varma tulkinnasta varsinkin kun tämä tulee lähelle, katsoo tiukasti silmiin ja sanoo ”oletko nyt aivan varma tästä?” ja taustalla Rogerin "pelikaveri" huutelee omia mielipiteitään lisätäkseen painetta.
Kaiken kaikkiaan roolipelisessio oli hauska kokemus. Siinä arvioitiin sääntötuntemuksen lisäksi sitä, miten tuomari lähestyy pelaajaa ja miten hän ottaa tilanteen haltuunsa. Useinhan pelaaja on jo kiihtyneessä mielentilassa kun hän tarvitsee sääntötulkinnan, joten tuomarin on osattava rauhoittaa tilanne.

Kaiken opitun ohella oli hienoa tutustua tuomarikollegoihin, joista monet olivat kaltaisiani vapaaehtoisia ja illat kuluivat jutellen milloin mistäkin mutta paljon puhe pyöri myös golfin ympärillä. Tutustuin myös pariin kiertuepelaajaan (DPWT ja LET), ja heillä tavoite on siirtyä tuomaritehtäviin oman uran jälkeen.

Kaiken kaikkiaan koko seminaari oli sekä hauska, mielenkiintoinen että opettava kokemus mutta myös intensiivinen ja lauantain olin jo valmis lähtemään kotiin.